Clion vauvat on jo näin isoja. Ikää 17 päivää.
Otava, musta rex
Orion
Kelmi pesulla
Lorca pesulla
Kuvat saa isommiksi klikkaamalla niitä.
perjantai 30. joulukuuta 2011
perjantai 23. joulukuuta 2011
Hyvää joulua!
Hyvää joulua kaikille jotka tavalla tai toisella ovat päätyneet lukemaan tätä blogia. Kohta on uusi vuosi ja uudet kujeet. Toivottavasti tämäkin päivittyy sitten useammin. :)
Rattoisaa loppuvuotta ja Onnea uuteen vuoteen!
Terveisin
Lumis
Danae, Rätti, Hera, Lotus, Clio, Nimue
Eros, Kelmi, Lorca, Charon, Otava & Orion
tiistai 20. joulukuuta 2011
Clion vauvat ja muuta mukavaa
Clio synnytti viime viikon maanantaina 16 poikasta. Neljä löytyi kuolleena muutama tunti synnytyksen jälkeen ja seuraavana päivänä löytyi vielä kaksi kuollutta. Kymmenestä jäljelle jääneestä karsittiin kolmen päivän ikäisenä kolme pienintä.
Jäljellä olevat vauvat kasvavat kovaa vauhtia ja siellä näyttäisi olevan 4 naarasta ja 3 urosta. Naaraista kolme on rexejä ja yksi on sileäkarvainen. Uroksissa löytyy 2 kpl rex-vauvoja ja 1 sk. On muuten hauska seurailla miten erilainen rex-vauvan karva on sk-vauvaan verrattuna, se on paljon karheamman tuntuista. Ja sk-tyttö on muuten ihan ok irish, samoin toinen rex-pojista.
Ja vaikka olen päättänyt, että luovun naaraslaumasta ainakin väliaikaisesti kun nämä nykyiset kuolevat pois, aloin heti miettiä, että millainen yhdistelmä syntyisi jos yhdistäisi Clion mustan irish-lapsen Erokseen, joka on myös musta irish? Villi veikkaus: Mustaa irishia.
Kielon lapsetkin lähtivät tässä lauantaina uuteen kotiinsa. Elina kävi hakemassa ne, samoin kuin Kielon kotiin. Samalla reissulla Tiina toi minulle pari kauan havittelemaani mustaa poikaa, jotka saivat nimet Otava ja Orion. Otava on rex ja Orion on sk. Pikkupojat menivät suoraan laumaan. Eros puhisi muutaman kerran ilmoittaakseen olevansa lauman pomo ja Kelmi ja Lorca eivät korvaansa lotkauttaneet... Charon on ainoa joka on reagoinut vauvoihin yhtään enempää. Otava on muutaman kerran jo löytynyt nukkumasta isompien kainalosta, Orion on hieman ujompi, mutta rakastaa sylissäoloa. Tänään se oli sitä mieltä, että minun suussani on jotain äärettömän kiinnostavaa... On muuten aivan ihana tunne kun on kaksi pientä rottalasta olkapäällä raksuttamassa.
Lisäksi minulle soitettiin ja kysyttiin, olisinko kiinnostunut ottamaan taas koiran kotisijoitukseen. Kyse on taas Kodinvaihtajien kautta tulevasta koirasta, tällä kertaa kuitenkin uroksesta. Laurik olisi vajaat 3-vuotias sekarotuinen. Siis todella sekarotuinen. Ainoa joka siinä on varmaa, on että siinä on jotain terrieriä. Sen lisäksi on melkein mahdotonta erottaa rotuja. Itse veikkaisin, että Laurikissa voisi olla jotain collieta, lähinnä korvien ja pään takia. Tänne Laurik tulisi Viipurin koiratarhoilta, mutkan kautta kylläkin. Sen kimppuun on kuulemma käyty tarhalla muutaman kerran, ja poika pitäisi saada pois sieltä. Ei kuulemma jahtaa ainakaan kissoja, että rottien pitäisi olla turvassa.
No, mietityttäähän tuo. Eikä vain sen takia, että minun selkäni on vihoitellut viime aikoina. Harva se ilta on joku kohta TH/LS-rangan rajalla kipeänä, lähinnä lihasperäistä kuitenkin. Taidan istua huonosti ja jännittää jotakin kohtaa. Mutta tuon lisäksi sitten mietityttää Laurikin terveys. Onko se rokotettu, madotettu, kastroitu? Onko tutkittu, ettei se kanna tai sairasta mitään? Ja sitten on se koulutusosuus. Osaako se kulkea hihnassa? Rähiseekö se? Narttujen kanssa se kuulemma tulee toimeen, urokset... No, pelkää niitä ilmeisesti sen jälkeen kun sen kimppuun on käyty. Onko se sisäsiisti? Pitääkö se opettaa sisäsiistiksi? Osaako se peruskäskyjä? Osaako se ollenkaan käskyjä? Istu, paikka, maahan? Odota on erityisen tärkeä. Osaako se käskyt venäjäksi? Paljon kysymyksiä on siis noussut mieleen.
Olen muutenkin miettinyt paljon koirien kouluttamisjuttuja viime aikoina. Cesar Milan on ilmeisesti tulossa Suomeen ja SEY vastustaa tätä. Tämä vastustus perustellaan sillä, että Milanin koulutusmenetelmät vahingoittavat koiria. Itse kannatan positiivista vahvistamista, mutta olen kyllä itsekin pistänyt merkille sen, että koirat tuntuvat tottelevan paremmin silloin kun itse on päättäväinen... Tämä tuntui olevan asian laita myös silloin kun ratsastin, varovasti ehdottelemalla hevonen jyräsi oman päänsä mukaan, mutta kun asenne oli "Nyt perkele mennään!" niin kummasti se hevonenkin totteli. No, en ole koiran- tai eläintenkouluttaja.Mutta jokaisella koulutustyylillä on omat kannattajansa ja eri tyylien kannattajien välillä voi olla suuriakin erimielisyyksiä. Ja ehkä yhdelle koiralle sopii yksi tapa, ja toiselle toinen? Koiratkin ovat yksilöitä.
Mitään ei kuitenkaan tule tapahtumaan ennen Joulua. Niin kauan minulla on aikaa miettiä asioita, ja valmistella joulua. Rottien joululahjat ovat osin valmiita, ompelin niille joulukankaasta ja punaisesta fleecestä riippumattoja, tonttulakkipesät ovat yhä valmisteilla. Lisäksi häkit tulevat olemaan todella jouluisia kun tasoille ja mökkeihin tulee pehmikkeeksi samaa punaista fleeceä mitä on riippumatoissakin. Pitää varmaan ottaa kuva häkeistä, sitten kun vihdoin saan uuden kamerani kotiin. Sitten tulee kuvia Clion vauvoistakin.
Jäljellä olevat vauvat kasvavat kovaa vauhtia ja siellä näyttäisi olevan 4 naarasta ja 3 urosta. Naaraista kolme on rexejä ja yksi on sileäkarvainen. Uroksissa löytyy 2 kpl rex-vauvoja ja 1 sk. On muuten hauska seurailla miten erilainen rex-vauvan karva on sk-vauvaan verrattuna, se on paljon karheamman tuntuista. Ja sk-tyttö on muuten ihan ok irish, samoin toinen rex-pojista.
Ja vaikka olen päättänyt, että luovun naaraslaumasta ainakin väliaikaisesti kun nämä nykyiset kuolevat pois, aloin heti miettiä, että millainen yhdistelmä syntyisi jos yhdistäisi Clion mustan irish-lapsen Erokseen, joka on myös musta irish? Villi veikkaus: Mustaa irishia.
Kielon lapsetkin lähtivät tässä lauantaina uuteen kotiinsa. Elina kävi hakemassa ne, samoin kuin Kielon kotiin. Samalla reissulla Tiina toi minulle pari kauan havittelemaani mustaa poikaa, jotka saivat nimet Otava ja Orion. Otava on rex ja Orion on sk. Pikkupojat menivät suoraan laumaan. Eros puhisi muutaman kerran ilmoittaakseen olevansa lauman pomo ja Kelmi ja Lorca eivät korvaansa lotkauttaneet... Charon on ainoa joka on reagoinut vauvoihin yhtään enempää. Otava on muutaman kerran jo löytynyt nukkumasta isompien kainalosta, Orion on hieman ujompi, mutta rakastaa sylissäoloa. Tänään se oli sitä mieltä, että minun suussani on jotain äärettömän kiinnostavaa... On muuten aivan ihana tunne kun on kaksi pientä rottalasta olkapäällä raksuttamassa.
Lisäksi minulle soitettiin ja kysyttiin, olisinko kiinnostunut ottamaan taas koiran kotisijoitukseen. Kyse on taas Kodinvaihtajien kautta tulevasta koirasta, tällä kertaa kuitenkin uroksesta. Laurik olisi vajaat 3-vuotias sekarotuinen. Siis todella sekarotuinen. Ainoa joka siinä on varmaa, on että siinä on jotain terrieriä. Sen lisäksi on melkein mahdotonta erottaa rotuja. Itse veikkaisin, että Laurikissa voisi olla jotain collieta, lähinnä korvien ja pään takia. Tänne Laurik tulisi Viipurin koiratarhoilta, mutkan kautta kylläkin. Sen kimppuun on kuulemma käyty tarhalla muutaman kerran, ja poika pitäisi saada pois sieltä. Ei kuulemma jahtaa ainakaan kissoja, että rottien pitäisi olla turvassa.
No, mietityttäähän tuo. Eikä vain sen takia, että minun selkäni on vihoitellut viime aikoina. Harva se ilta on joku kohta TH/LS-rangan rajalla kipeänä, lähinnä lihasperäistä kuitenkin. Taidan istua huonosti ja jännittää jotakin kohtaa. Mutta tuon lisäksi sitten mietityttää Laurikin terveys. Onko se rokotettu, madotettu, kastroitu? Onko tutkittu, ettei se kanna tai sairasta mitään? Ja sitten on se koulutusosuus. Osaako se kulkea hihnassa? Rähiseekö se? Narttujen kanssa se kuulemma tulee toimeen, urokset... No, pelkää niitä ilmeisesti sen jälkeen kun sen kimppuun on käyty. Onko se sisäsiisti? Pitääkö se opettaa sisäsiistiksi? Osaako se peruskäskyjä? Osaako se ollenkaan käskyjä? Istu, paikka, maahan? Odota on erityisen tärkeä. Osaako se käskyt venäjäksi? Paljon kysymyksiä on siis noussut mieleen.
Olen muutenkin miettinyt paljon koirien kouluttamisjuttuja viime aikoina. Cesar Milan on ilmeisesti tulossa Suomeen ja SEY vastustaa tätä. Tämä vastustus perustellaan sillä, että Milanin koulutusmenetelmät vahingoittavat koiria. Itse kannatan positiivista vahvistamista, mutta olen kyllä itsekin pistänyt merkille sen, että koirat tuntuvat tottelevan paremmin silloin kun itse on päättäväinen... Tämä tuntui olevan asian laita myös silloin kun ratsastin, varovasti ehdottelemalla hevonen jyräsi oman päänsä mukaan, mutta kun asenne oli "Nyt perkele mennään!" niin kummasti se hevonenkin totteli. No, en ole koiran- tai eläintenkouluttaja.Mutta jokaisella koulutustyylillä on omat kannattajansa ja eri tyylien kannattajien välillä voi olla suuriakin erimielisyyksiä. Ja ehkä yhdelle koiralle sopii yksi tapa, ja toiselle toinen? Koiratkin ovat yksilöitä.
Mitään ei kuitenkaan tule tapahtumaan ennen Joulua. Niin kauan minulla on aikaa miettiä asioita, ja valmistella joulua. Rottien joululahjat ovat osin valmiita, ompelin niille joulukankaasta ja punaisesta fleecestä riippumattoja, tonttulakkipesät ovat yhä valmisteilla. Lisäksi häkit tulevat olemaan todella jouluisia kun tasoille ja mökkeihin tulee pehmikkeeksi samaa punaista fleeceä mitä on riippumatoissakin. Pitää varmaan ottaa kuva häkeistä, sitten kun vihdoin saan uuden kamerani kotiin. Sitten tulee kuvia Clion vauvoistakin.
lauantai 10. joulukuuta 2011
Vauvoja
Odottelen tässä Clion vauvojen syntymistä. Mamma tuli kotiin itsenäisyyspäivänä ja alkaa olla aikamoinen valas. Nisätkin ovat esillä ja mamman olo on selvästi tukala.
Totesin samalla, että en ole kertonut lainkaan Kielon poikasten kasvusta ja elämästä. Poikasiahan syntyi se 14 kpl, 7 u + 7 n. Poikaset karsittiin 6 tyttöön, sillä yksi tytöistä löytyi kuolleena. Pieni oli kuollut vain vähän ennen kuin piti karsia vauvat. Jäljelle jäi sitten 4 mustaa ja 2 agoutia tyttöä, kolmella on päämerkit. Yhdellä mustalla on laukki, yhdellä mustalla ja yhdellä agoutilla tähdet.
Ensimmäisenä vauvat parin päivän ikäisenä, sitten viikon ja 10 päivän ikäisinä.
Seuraavaksi vauvat 12 ja 14 päivän ikäisinä.
Sitten kamerani hajosi, enkä voinut ottaa vauvoista kuvia. Nyt ne ovat jo neliviikkoisia ja reippaita, kilttejä ja aktiivisia lapsia.
Mutta pitää varmaan esittelläkin vauvat.
Tässä on Aimäävai
Ja Ainyvvai
Ja sitten on Anskumää
Ja Juueimittää
Kuivarte
Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä Mitästäsä
Surullisiakin uutisia on. Loru, Lost and Found, on poissa, samoin kuin Odin-hiiri. Loru jouduttiin lopettamaan keuhko-ongelmien takia.
Totesin samalla, että en ole kertonut lainkaan Kielon poikasten kasvusta ja elämästä. Poikasiahan syntyi se 14 kpl, 7 u + 7 n. Poikaset karsittiin 6 tyttöön, sillä yksi tytöistä löytyi kuolleena. Pieni oli kuollut vain vähän ennen kuin piti karsia vauvat. Jäljelle jäi sitten 4 mustaa ja 2 agoutia tyttöä, kolmella on päämerkit. Yhdellä mustalla on laukki, yhdellä mustalla ja yhdellä agoutilla tähdet.
Ensimmäisenä vauvat parin päivän ikäisenä, sitten viikon ja 10 päivän ikäisinä.
Seuraavaksi vauvat 12 ja 14 päivän ikäisinä.
Sitten kamerani hajosi, enkä voinut ottaa vauvoista kuvia. Nyt ne ovat jo neliviikkoisia ja reippaita, kilttejä ja aktiivisia lapsia.
Mutta pitää varmaan esittelläkin vauvat.
Tässä on Aimäävai
Ja Ainyvvai
Ja sitten on Anskumää
Ja Juueimittää
Kuivarte
Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä Mitästäsä
Surullisiakin uutisia on. Loru, Lost and Found, on poissa, samoin kuin Odin-hiiri. Loru jouduttiin lopettamaan keuhko-ongelmien takia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)