Tai no, ei niitä ole vielä, mutta niitä on joka tapauksessa tulossa. Otava sai vieraakseen tulleen naaraan kertaheitolla tiineeksi ja rottavauvojen odotetaan syntyvän ihan näinä päivinä. Naaras, jota kutsun Mimmiksi paremman nimen puutteessa, on ollut aivan ihana tuttavuus. Kaunis buff-naaras joka heijaa päätään tarkentaakseen katsettaan.
Jahas, itse asiassa ne ovat jo syntyneet. Onnea Otava, ylpeä isä!
Sinällään hämmentävää tajuta, että en ole päivittänyt tätä blogia koko Mimmin odotusaikana. Siihen on kyllä syy, joka ei tällä kerralla ole koira. Olen ollu töissä ja se vie aika pitkälti voimat ja ajan.
Dante ja Dio on olleet ab-kuurilla, hain eläinlääkäristä lisää Baytrilia ja annoin pojille 2 vk kuurin. Nyt sitten odotetaan tehosiko se.
Joka tapauksessa... Elämä rullaa omalla painollaan. Vauvat tulevat pariviikkoisina minun hellittävikseni ja hemmoteltavikseni. Sitä ennen pitää varmaan siirtää mummelit pienempään häkkiin, nyt kun niitä on enää kaksi. Samalla voisi siirtää hiljaisemmat ja siistimmät mummot makuuhuoneeseen ja pojat olkkariin. Se vaatii hieman uudelleenorganisointia sekä makkarissa että olkkarissa.
No, työt jatkuu vielä pääsiäisen yli, ja siinä välissä ehtii olla Littoisten näyttely. Kotinäyttely, mikä on mukava asia. Mukaan lähtevät tällä kertaa Otava, Dante ja Dio. Hallan mukaanottamista mietin vielä.