Otava onnistui säikäyttämään minut kunnolla pari päivää sitten. Poika veti ruuanpalan henkeensä/väärään kurkkuun eikä saanut sitä enää irti. Minäkään en saanut sitä irtoamaan, vaikka yritin parhaani. Onneksi Otava on jo kuitenkin kunnossa, eikä ilmeisesti loukannut itseään sen pahemmin. Mutta tulipahan kuitenkin valvottua neljään pojan kanssa, eli siihen asti, että vaara oli varmasti ohi.
Sitä kuitenkin säikähtää ihan kiitettävästi kun tuo tapahtuu. Hiisi teki sen vuosi, pari sitten, mutta silloinkin selvittiin säikähdyksellä. Ja silloin minä sain autettua Hiittä niin, että pala irtosi nopeasti. Otavan kohdalla pala ei irronnut, vaan Otava joutui irrottamaan sen itse. Onneksi se onnistui. Ja onneksi Otava pystyi koko ajan hengittämään enemmän tai vähemmän normaalisti, muuten olisi voinut tulla oikeasti hätä käteen.
Muuten täällä kaikki tuntuu sujuvan kuten ennenkin. Dio kasvaa ja alkaa jo olla rotan kokoinen. Dante kävi Haapajärvellä näyttelyssä ja sai toisen L1-luokituksen ja luokkavoiton. Tähtiä ei kyllä tällä kertaa tullut. Täytyy toivoa että Liedon näyttely ja Messukeskuksen Lemmikkimessujen yhteydessä järjestettävä näyttely korjaavat asian.
Koirasta ei vieläkään mitään uutisia. Tai se on saanut yhden mahdollisen kotiehdokkaan ja nämä käyvät katsomassa koiraa lähiaikoina. Jos he eivät ota koiraa, se tulee tänne. Joka tapauksessa se haetaan pois tuolta missä se nyt on. Ja vaikka oma koti olisi kaikkein paras asia, en voi silti olla toivomatta, että se tulisi tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti