Clion vauvatkin ovat jo luovutusikäisiä, mutta majailevat yhä täällä. Niiden pitäisi kai siirtyä jossain vaiheessa kasvattajalleen, mutta milloin on yhä arvoitus. Clio itse on kuitenkin jo siirretty tyttöjen häkkiin, ja luulen että pitää mahdollisesti siirtää nuo pikkutytötkin sinne, jos ei noita pian siirretä. Se häkki, jossa nuo nyt asuvat kun ei ole omani. Pikkupojat taas ovat hamsterihäkissä, joka kyllä on omani, muttei mikään erityisen iso. Pikkupojat ovat aivan ihania, kilttejä ja rohkeita. Tytöt ovat tätä nykyä aavistuksen ujompia, mutta köllöttelevät selällään kämmenellä kun niitä silittää vatsasta, katselevat vain mustilla nappisilmillään. Häkissä sk tyttö piippailee ja pyrkii hieman karkuun kun sitä ottaa syliin, mutta sylissä se on pieni prinsessa. Kolmesta rex-tytöstä kaksi tiputti karvansa ja varsinkin toinen näytti tahtovan olla bareback. Kirjaimellisesti!
Otava ja Orion kasvavat hurjaa vauhtia. Orion on kohtelias pieni rotan alku, Otava taas on hieman omapäisempi. Ja Otava-paralle oli aivan hirveä shokki kun sitä ruvettiin totuttamaan nyppimiseen. Nyt olen sitten nyppinyt sitä minuutin tai pari vähän joka päivä, ja se on aina yhtä hirveää. Saas nähdä mitä tykkäävät kun joutuvat ensimmäiseen näyttelypesuunsa.
Ja näyttelyistä puheenollen. Porvoon näyttely on aivan kulman takana, ilmoitukset on maksettu ja lähetetty. Mukaan lähtevät pojista Otava ja Orion, Kelmi sekä Eros. Eros-pappa lähtee mukaan jotta pikkupojilla olisi molemmilla joku kokenut näyttelyssäkävijä mukanaan. Pitää ehkä ilmoittaa Eros myös kevään muihin näyttelyihin, sillä papparainen on hyväkuntoinen vaikka onkin jo melkein veteraani-ikäinen. Toivottavasti Eros elää vielä pitkään, sillä niin ihana tuo on. Kelmi on hieman nuorempi, mutta katsotaan mitä Porvoossa sanotaan, en päätä vielä että jääkö Kelmi lopullisesti eläkkeelle vai ei. Joten Lorca ja Charon jäävät sitten kotimiehiksi; Lorca koska se on aivan liian lihava ja Charon koska pojasta ei vaan ole näyttelyrotaksi. Hyväluontoinenhan Charon kyllä on, mutta todella ujo.
Tytöistä mukaan lähtevät Lotus viralliseen ja Clio pettiin. Näin kumpikaan ei joudu lähtemään yksin. Periaatteessa Clion olisi voinut jättää kotiinkin, mutta lähteköön nyt sitten mukaan. Onhan tuo kuitenkin ihanaluontoinen pieni otus. Danae, Rätti ja Hera jäävät kotiin, Nimue taas lähtee Porvoosta astutettavaksi.
Ai niin! Kerroin viime päivityksessä mahdollisista kummikoirista. Näistä toinen, Piki-niminen dalmatialaisnarttu, oli täällä hoidossa viikonlopun ajan. En tiedä jatkanko Pikin hoitajana, sen verran rankka tuo viikonloppu oli. Piki vahtasi melkein koko ajan tyttöjen häkkiä, ja perjantai-iltana kun tytöt lähtivät liikkeelle yritti Piki saada tyttöjä käsiinsä. Jossain vaiheessa koira jopa seisoi tyttöjen häkkiä vasten. Eikä se lähtenyt siitä komentamalla, eikä edes pannasta kiskominen vaikuttanut mitään. Ja jossain vaiheessa se keksi vauvojen häkit, joten niitäkin piti vahdata. Ja sitten viimeiseksi se keksi poikien häkin... No, rotille ei käynyt mitään, eikä tuo vahtaaminenkaan olisi ollut kovin paha juttu... Ellei Piki olisi vinkunut ja ulvahdellut aivan koko ajan. Ja lenkeillä osalle koirista piti rähistä, osa ohitettiin nätisti. Eikä mitään sääntöä siihen mikä meni ja mikä ei. Lauantai-iltapäivästä pitkän lenkin jälkeen se väsähti sen verran että antoi rottien olla ja makoili lattialla, mutta varsinaisesti se tuntui rentoutuvan vasta tuntia ennen kuin se tultiin hakemaan. Silloin se nimittäin alkoi kuorsata.
Pitää siis ehkä jatkossa miettiä uudestaan, että jaksanko oikeasti koiran kanssa? Varsinkin pennun, ja erityisesti leonberginpennun joka on aikuinen vasta 2-vuotiaana? Tai täysikasvuinen, aikuisiahan nuo taitavat olla vasta 3 v ->. Ja kun joskus tuntuu että en jaksa edes rottien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti