 |
| Söpöläisiä |
Huomaa, että on kiire kun en ole ehtinyt edes kuulumisia päivittää. Tässä on kuitenkin ollut kaksi näyttelyä, ja toinen oli vieläpä varsin iso sellainen. Ensimmäinen oli Liedossa ja jälkimmäinen, se isompi, Helsingin Messukeskuksessa Lemmikkimessujen yhteydessä.
 |
| Korvan kiskomista |
Lieto meni vähän kiikukaakun, mukana oli Dante ja Dio. Dio sai virallisesta L2, mikä oli ihan odotettavissa, olihan poika vasta 3,5 kk. Dante sai L1 ja luokkavoiton ja kommentin "stinkiest rat of the day". Syyksi paljastui, että Dantella oli mennyt vatsa sekaisin ja hännänalus oli täynnä ripulia. Ressukka. Petistä molemmat saivat AB:n, Diolla syynä hännässä ollut vanhan haavan jälki ja suomuton kohta. Dantellakin oli hännässä vanhan haavan jälki ja kuulemma selässäkin oli haava. Löysin sieltä kerran vanhan arven, mutta muuta ei sieltä kyllä ole löytynyt.
 |
| Messuilla väsyttää |
 |
| Kasa <3 |
Lemmikkimessuilla meni viralliset myöskin vähän niin ja näin. Dio sai molemmista luokistaan L1 ja luokkavoiton, ja ihan ok-arvostelut. Dante sai sekä L1 ja luokkavoiton kuin L2:senkin. L1-arvostelu oli varsin hyvä, mutta se toinen... Dantea arvosteltiin liian vaaleaksi, vaikka poika on varsin tumma russian blue. Ja pojalta löytyi kuulemma muutama valkoinen varvaskin. Hassua, että minä en niitä ole koskaan huomannut.
 |
| Dora the Ocicat |
Halla oli myös mukana messuilla, ensikertalaisena. Poika on väriltään russian silver ja se väri on vasta koestandardissa. Juniori sai kuitenkin aika hyvät arvostelut, toiselta tuomarilta L1 ja luokan kakkoseksi ja toiselta L1 ja luokkavoitto. Ei hullumpaa siis. Sunnuntaina Halla sai toiselta tuomarilta A:n ja toiselta AB:n ja kommentin räkäisyydestä. Samoin Dante ja Dio saivat toiselta tuomarilta A:n ja toiselta AB:n. Dion AB johtui myös nuhaisuudesta, Danten kuulemma siitä, että sen hännän tyvessä oli nirhauma. Kyseessä siis vanhan haavan arpi. Aika tarkkaa, sanoisin.
 |
| Minulle poseerattiin |
 |
| Muu-eläin |
Mutta ne messut muuten... Lähtö oli taas aikaisin, kuten näyttelyihin yleensä. Paikalla olimme aika tasan klo 8, koska arvosteluiden piti alkaa klo 9. Kissoja saapui paikalle vielä klo 9.30 jälkeenkin, jolloin niiden piti olla viimeistään paikalla. Marsuja tuntui saapuvan vielä klo 10 jälkeenkin, ja rotat sijaitsivat lähimpänä ulko-ovia. Veto oli siis kova ja olen ihmeissäni jos yhtään rottaa ei sairastunut tuon vlopun aikana. Sunnuntaina oli nimittäin sama touhu, ja siitä johtuivat myös Dion ja Hallan nuhaiset nenät, vaikka yritin kovasti suojella poikia vedolta. Arvostukseni marsuharrastajia kohtaan laski todella paljon.
 |
| Mää-eläimiä | |
 |
| Hoffi |
Lemmikkimessujen lisäksi Messukeskuksessa oli Elävä Maaseutu eli ElMa-messut, Metsämessut, Kädentaito-messut, Motor Sport-tapahtuma ja Outlet Expo. Paljon tapahtumaa ja vielä enemmän ihmisiä siis. Itse viihdyin parhaiten Lemmikki- ja Elma-messuilla, mutta myös muissa tuli pyörähdettyä, eikä vähiten siksi, että vanhempanikin kävivät messuilla. Sunnuntaina pidin itseni hereillä kiertämällä aamusta kameran kanssa Elma-puolen ja hieman Lemmikkimessujenkin puolta. Sain rapsutella koiria ja sain siinä sivussa koiraterapiaa mm. basset houndilta, amstaffilta, hoffilta ja ties miltä muulta. Luentoa kesyrotista en silti pitänyt, mutta se ei ollut minun vikani.
 |
| Amstaffi |
|
 |
| Pieni aasi |
Lauantain ja sunnuntain välisen yön vietin n. 3 km päässä Messukeskusesta vanhan ystäväni luona. Iso kiitos tästä, en tiedä miten olisin pärjännyt kahta päivää messuilla, ellen olisi saanut yöpyä siellä. Ja vaikka sunnuntaina pääsimme lähtemään aikaisemmin, niin olin todella väsynyt messujen loppuessa. Pysyin hädin tuskin hereillä ja yli puolet automatkasta meni torkkuessa. Messut ovat rankat jo yhtenä päivänä, ja nyt olin paikalla koko viikonlopun.
 |
| Toinen muu-eläin |
Keväällä olisi sitten Pet Expo vappua edeltävänä vloppuna. Kai minä lähden sinne yhdeksi päiväksi, mutta kahdeksi päiväksi en taida lähteä ellei siellä ole sitä luentonakkia. Ja se taas ei ole minusta kiinni...
Joulu tuli ja meni, vaikka joulunaika jatkuukin yhä. Täällä on sinä aikana tapahtunut hieman muutoksia. Ensinnäkin Rina löysi itselleen kodin ja pari viikkoa sen jälkeen Rinan tilalle tuli vielä nuorempi ja vielä pienempi koiranpentu nimeltä Petja. Petjakin on näitä sijaiskotikoiria, 3 kk ikäinen, vain 5 kg painava laiha rääpäle. Petja sai onneksi kodin jo ennen joulua. Viikko ennen Petjaa tänne tuli pari ekstra-rottaa, jotka saattoi nähdä jo edellisen päivityksen kuvissa. Kyseessä ovat Eliza ja Vaahterasiirappi, tutummin Vasi.
Muuten mummut ja varamummut tuntuvat sopeutuneen yhteiseloonsa varsin hyvin. Eliza ja Nimue ovat kuin paita ja peppu, ja Eliza on mukavan huomionhaluinen ja seurallinen tapaus. Olen jopa saanut kyseiseltä mummulta pusuja ja kirputuksia. Vasi on sitten hieman vetäytyvämpi, mutta on sekin jo raksutellut sylissä ollessaan. Lotuksen ja Vasin saattaa useimmiten löytää samasta riippumatosta tai mökistä, taitavat tälläkin hetkellä köllötellä samassa, kaikista pienimmässä, riippumatossa. 
Jep, Rina oli taas näitä sijaiskotikoiria, joita minulle tulee silloin tällöin. Aluksi pentu oli hieman ujo ja arka, mutta viikon kuluessa Rinasta kuoriutui varsin tavallisen riehakas pentu. Sisällä. Ulkona tilanne olikin jo huomattavasti hankalampi, pahimmillaan (eli useimmiten) pääsimme lähimmälle ruoholäntille, jonne Rina teki tarpeensa ja sitten Rina jo kiskoikin minut sisälle. Ulkona kaikki oli pelottavaa: autot, polkupyörät, ihmiset, toiset koirat, kaukaa kuuluvat hälytysajoneuvojen äänet. Parhaimmillaan pääsimme n. 200 metrin päähän ulko-ovelta, jonka jälkeen minut kiskottiin kotiin. Tässä vaiheessa Rina melkein onnistui kuristamaan itsensä valjaillaan.
