Kummasti se viikko taas vilahti ohitse. Heran korva voi jo paljon paremmin, se lakkasi haisemasta joskus kolmantena päivänä lääkityksen alkamisesta ja alkoi kuivua jo ennen sitä. Korvatipoista Hera ei suuremmin välitä, mutta Nutri-plussaan sotkettu Baytril maistuu paremmin kuin hyvin. Samalla Hera on saanut ekstra-huomiota ja tyttö onkin nauttinut siitä täysillä.
Lisäksi täällä on lähinnä yritetty valmistautua tulevaan näyttelyyn nyppimällä Otavaa ja rasvaamalla häntiä. Otava ei arvosta nyppimistä yhtään ja poika ilmoittaa asiasta kovaan ääneen. Lisäksi kun pitäisi nyppiä Otava niin että se näyttää siistiltä ensi lauantaina, mutta en vahingoita turkkia nyppimällä sitä liikaa... Lopputulos voi olla hyvinkin mielenkiintoinen. Mutta päätin jo alkuunsa, että mieluummin poika saa olla vähemmän nypitty kuin liian nypitty, Otavan turkki kuitenkin kehittyy vielä. Sieltä on tulossa varsin hieno rexaus jos asiasta mitään ymmärrän.
Onneksi näyttelyyn lähtevät vain Otava, Orion ja Eros. Eros on nyt veteraani-ikäinen ja kieltämättä kiinnostaa mitä papparaisesta sanotaan. Toisaalta junnujen pesu voi olla aika hermojakiristävä kokemus. Varsinkin nyt kun minulla ei ole enää Groomer's Goopia enkä saanut sitä mistään lisää. Tai ainakaan tähän mennessä en ole saanut. Ja tällä jalalla sitä ei paljoa lähdetä hakemaankaan. Tarvitsisin sitä tosissaan noiden kahden junnun kanssa, varsinkin Otava onnistuu keräämään sitä oranssia karstaa ihoonsa vain parissa viikossa.
Vielä on auki se, pääsenkö itse lähtemään paikan päälle. Toisaalta olisi aivan ihana päästä pois kämpästä ja nähdä ihmisiä ja päästä juttelemaan rotista, toisaalta jos näyttelypaikalla on niin liukasta kuin siellä on parina viime vuonna ollut, niin pelkästään autosta sisälle siirtyminen voi olla todella hankalaa. Mutta ehkä sekin asia selvenee viikon mittaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti