Tänään päätin pestä tyttöjen hännät ja leikata kynnet. Ainoa ongelma oli vain se, että minulla ei ollut rottien kynsille sopivaa kynsileikkuria paikalla. Joten, päivällä, ennen kuin menin itse kylpyyn, kannoin ipanat vessaan ja pesin tyttöjen hännät. Voi kun niistä tulikin puhtaita! Seuraavaksi kuivaus ja sitten lopuksi häntien rasvaus tummelilla ja ipanat saivat hetken juosta sängyllä. Sitten kun kävin kaupungilla sain ostettua Sokokselta kynsileikkurit ja kotiin tullessa oli sitten edessä kynsienleikkausoperaatio, joka meni todella hienosti! Toisin kuin pesulla joutui Solveig ensin tulikokeeseen ja pienen rimpuilun (siis todella pienen!) oli ensimmäisen etujalan kynnet leikattu. Sitten nappasin Sigynin käteeni ja leikkasin hänen kyntensä, Sigyn joutui tosin ensimmäisenä häntäpesulle. Ja viimeisenä sitten Sigfrid joka rimpuili eniten, mutta jolta tuli kynnet leikattua nopeimmiten. Kun olin Sigfridiltä leikannut ensimmäisen etujalan kynnen otin Solveigin uudelleen käsittelyyn ja leikkasin toisen etujalan kynnet, sitten sama käsittely muillekin. Palkkioksi tarjosin Nutri-Plus geeliä, mutta se ei tytöille kelvannut, ainakaan sängyllä. Muutenkin ovat vähän huonoja syömään häkin ulkopuolella. Tai suomeksi, eivät syö ollenkaan häkin ulkopuolella. Muutenkin tuntuu että nuo syövät vähän huonosti, mutta ehkä se on tätä alkukankeutta uudessa paikassa. Ensimmäisenä yönä nuo kyllä söivät, mutta sen jälkeen tuntuu että pitää kädestä syöttää että syövät. Mutta kädestä siis kyllä syövät. Ja lauantaina napsi Sigyn ruokaa ruokakiposta jonka asetin suoraan sen riipparin alapuolelle missä ipanat tykkäävät eniten olla.
Että ei nuo nälkiintyneitä ole, kasvavatkin silmissä. Ja ovat aivan ihanan kilttejäkin. Tosiaan, noita saa pestä ja käsitellä miten haluaa, ja kun ovat porukalla niskassani niin kuuluu vain naksutusta. Blondi eli Solveig taitaa naksuttaa eniten, mutta kyllä nuo muutkin. Sigfrid on jostain syystä usein eri paikassa kuin nuo kaksi muuta. Tosin Sigfrid keksi ensimmäisenä tuon kengurupussin ja oleskeli siellä paljon. Nyt kun nuo kaksi muutakin ovat keksineet sen niin Sigfrid on muuttanut alempaan hihariippariin. Eli neiti on hiukan vetäytyvä luonne, mutta tykkää oleskella niskassani. Vaikka joskus Fridan esille saaminen on työn ja tuskan takana. Mutta ehkä tuo tuosta rohkaistuu. Samoin kuin nuo muutkin. Eivät nimittäin tule ainakaan vielä ovelle vastaan kun sen avaan, saan pitää häkin luukkuja mielin määrin auki. Mutta jos työnnän käden riippariin jossa on rottia, niin tulevat heti tutkimaan, että olisiko minulla kenties syötävää? Ja usein ihan vetävät käteni sisään riippariin.
Sigynistä muuten taitaa tulla varsin lihava täti kasvaessaan, sen verran hyvin tuntuu ruoka maistuvan. Sigfrid taas tuntuu usein jäävän jalkoihin kun on ruuasta kyse, tuo kun ei muiden kanssa samassa riipparissa paljoa oleskele. Muut tuntuvat rökittävän agoutia tyttöäni hiukkasen, nimittäin joku piippasi tässä aamupäivällä aika paljonkin kun Solveig meni Sigfridin luo kengurupussiin. Ja päivällä Sigyn hyökytti Sigfridiä hihariipparissa.
Tyttöjen lempiruokaa en ole vielä löytänyt. Jogurtista nuo tuntuivat tykkäävän kun sitä sormen päästä aamupäivällä annoin. Piltti kelpaa, mutta ainakaan tuo tämänhetkinen ei tunnu olevan mikään suursuosikki. Nutri-Plussakaan ei ensin kelvannut (palkkioksi siis yritin antaa, mutta terveitähän nuo ovat), mutta häkissä kyllä ottivat vastaan. Puuro jäi syömättä vaikka salaatti ja kissanruoka meni. HeMaPap kyllä katosi parempiin suihin, mutta koirannappulat ja porkkanat jäivät syömättä ja pinaattiletuista meni puolet muualle kuin ipanoiden vatsaan. Että joo. Mitäköhän noille seuraavaksi keksisi antaa? Kissanruokaa, salaattia ja raejuustoa, kenties? Ja vähän hemapappia joukkoon... hmm...
Että ei nuo nälkiintyneitä ole, kasvavatkin silmissä. Ja ovat aivan ihanan kilttejäkin. Tosiaan, noita saa pestä ja käsitellä miten haluaa, ja kun ovat porukalla niskassani niin kuuluu vain naksutusta. Blondi eli Solveig taitaa naksuttaa eniten, mutta kyllä nuo muutkin. Sigfrid on jostain syystä usein eri paikassa kuin nuo kaksi muuta. Tosin Sigfrid keksi ensimmäisenä tuon kengurupussin ja oleskeli siellä paljon. Nyt kun nuo kaksi muutakin ovat keksineet sen niin Sigfrid on muuttanut alempaan hihariippariin. Eli neiti on hiukan vetäytyvä luonne, mutta tykkää oleskella niskassani. Vaikka joskus Fridan esille saaminen on työn ja tuskan takana. Mutta ehkä tuo tuosta rohkaistuu. Samoin kuin nuo muutkin. Eivät nimittäin tule ainakaan vielä ovelle vastaan kun sen avaan, saan pitää häkin luukkuja mielin määrin auki. Mutta jos työnnän käden riippariin jossa on rottia, niin tulevat heti tutkimaan, että olisiko minulla kenties syötävää? Ja usein ihan vetävät käteni sisään riippariin.
Sigynistä muuten taitaa tulla varsin lihava täti kasvaessaan, sen verran hyvin tuntuu ruoka maistuvan. Sigfrid taas tuntuu usein jäävän jalkoihin kun on ruuasta kyse, tuo kun ei muiden kanssa samassa riipparissa paljoa oleskele. Muut tuntuvat rökittävän agoutia tyttöäni hiukkasen, nimittäin joku piippasi tässä aamupäivällä aika paljonkin kun Solveig meni Sigfridin luo kengurupussiin. Ja päivällä Sigyn hyökytti Sigfridiä hihariipparissa.
Tyttöjen lempiruokaa en ole vielä löytänyt. Jogurtista nuo tuntuivat tykkäävän kun sitä sormen päästä aamupäivällä annoin. Piltti kelpaa, mutta ainakaan tuo tämänhetkinen ei tunnu olevan mikään suursuosikki. Nutri-Plussakaan ei ensin kelvannut (palkkioksi siis yritin antaa, mutta terveitähän nuo ovat), mutta häkissä kyllä ottivat vastaan. Puuro jäi syömättä vaikka salaatti ja kissanruoka meni. HeMaPap kyllä katosi parempiin suihin, mutta koirannappulat ja porkkanat jäivät syömättä ja pinaattiletuista meni puolet muualle kuin ipanoiden vatsaan. Että joo. Mitäköhän noille seuraavaksi keksisi antaa? Kissanruokaa, salaattia ja raejuustoa, kenties? Ja vähän hemapappia joukkoon... hmm...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti